Audiovisuaalisina kulttuurintuotteina videopelit yhdistävät sekä kuvaa että ääntä elokuvien ja tv-sarjojen tapaan. Tämä tekee peleistä vaikuttavia, sillä esimerkiksi tunteiden herättäminen on huomattavasti helpompaa, kun käytössä on sekä visuaalinen että ääni-ilmaisu.

Pelimusiikki on muuttunut vuosikymmenien varrella teknologian kehittymisen myötä. Se on ollut laadultaan jo pitkään yhtä hyvää kuin niin sanottu kaupallinen musiikkikin, ja se on saanut myös ansaitsemaansa arvostusta osakseen. Pelimusiikkiin pääsee tutustumaan esimerkiksi pelimusiikkifestivaaleilla. Musiikilla on peleissä erilaisia tehtäviä, ja paneudumme niihin vielä tarkemmin. Ehkä tärkein näistä tehtävistä on kuitenkin pelin tunnelman ohjaaminen, jotta pelikokemuksesta tulee intensiivisempi ja elämyksestä monipuolisempi. Musiikilla voidaan myös antaa pelaajalle vihjeitä ja ”palkita” hyvästä suorituksesta.

Musiikki saa uppoamaan peliin

Musiikin on todettu vaikuttavan pelaajan kokemaan immersioon. Tällä termillä tarkoitetaan voimakasta eläytymistä ja tunnetta siitä, että uppoutuisi osaksi peliä. Immersio on yksi niistä syistä, mikä tekee pelaamisesta niin koukuttavaa: se tarjoaa mahdollisuuden siirtyä hetkeksi kuin toiseen todellisuuteen. Erityyppinen musiikki herättää erilaisia emootioita. Nopeatempoisen musiikin tiedetään saavan pelaajan sykkeen nousemaan ja adrenaliinin virtaamaan, ja tällaista musiikkia käytetään esimerkiksi taistelu-, seikkailu- ja roolipeleissä. Pelaajan voittaessa taistelun hän kuulee tavallisesti voittofanfaarin, joka purkaa tilanteen ja jännityksen. Kepeä musiikki saa puolestaan pelaajan viihtymän pelin parissa ja esimerkiksi tavoittelemaan seuraavalle tasolle pääsemistä. Kauhupeleissä musiikki on hyvin tärkeässä roolissa: pelottava tunnelma saadaan usein luotua ennen kuin pelissä on edes tapahtunut vielä mitään.

Pelimusiikki on vuorovaikutteista

Pelimusiikille – toisin kuin esimerkiksi elokuvamusiikille – on ominaista vuorovaikutteisuus. Pelaajan toiminnot vaikuttavat musiikkiin, ja toisaalta pelaaja voi muuttaa toimintaansa musiikista saamiensa vihjeiden ansiosta. Vaikka musiikki on olennainen osa pelikokemusta, on genre- ja pelikohtaista, miten paljon musiikkia hyödynnetään. Esimerkiksi Mega Joker klassinen ja jännittävä peli ei sisällä lainkaan musiikkia. Perinteisille kolikkopeleille ominaiseen tapaan se käyttää ainoastaan ääniefektejä, joilla kerrotaan esimerkiksi pelaajan saaneen voiton. Tätä voidaan verrata taistelun voittamisesta kertovaan voittofanfaariin. Vaikka perinteisissä kolikkopeleissä ei ole välttämättä käytetty juurikaan musiikkia, monissa nykysloteissa sitä osataan hyödyntää ja siihen monesti todella panostetaan. Tämä on positiivinen kehityskulku: kulkevathan pelaamisen nautinto ja musiikki pitkälti käsi kädessä.

Musiikista on muodostunut hyvin keskeinen osa pelielämystä ja monien pelien aiheetkin kytkeytyvät jotenkin musiikin ympärille. Aiemmin pelimusiikki oli melko monotonista ja alkeellista ja se kuului lähinnä taustalla toistuvana melodiana, joka jäi ärsyttävästi soimaan päähän päiväkausiksi. Nykyään pelimusiikki on saanut lisää tilaa ja sen taso on noussut aivan uusiin ulottuvuuksiin. Pelimarkkinoiden kasvaessa ja pelien suosion lisääntyessä jatkuvasti niihin sijoitetaan valtavasti rahaa ja työvoimaresursseja.

Musiikki onkin yksi tärkeimmistä sijoituskohteista peliä suunniteltaessa. Normaalisti musiikki on sävelletty pelin aihetta ja tunnelmaa silmällä pitäen ja musiikkityylit vaihtelevat yleensä pelin edetessä ja tilanteiden muuttuessa, aivan kuten elokuvissakin. Pelien kehittelyssä musiikkiin panostetaan nykypäivänä valtavasti ja monista pelimusiikin säestäjistä on tullut jo alansa kuuluisuuksia.

Kuuntele lempimusiikkiasi ja voita

Laulutaidon ja kitaransoiton lisäksi musiikkipeleissä voidaan mitata musiikkitietoutta tai sitten ne asettavat vaikkapa teeman erilaisille kolikkopeleille. CasinoEuron sivustolta löytyy monia musiikkiaiheisia pelejä, joissa teemana on esimerkiksi rokkibändi Kiss tai rokin kuningas Elvis. Pelisivustolta löytyy myös monia eri aikakausiin sijoittuvia kolikkopelejä, kuten Groovy 60s, jonka musiikki vie muistot suoraan iloiselle kuusikymmentäluvulle. Yhtä hauskoja teemoja löytyy niin ikään 70- ja 80-luvuiltakin. Nyt kannattaa siis kääntää volyymit kovemmalle ja pyöräyttää musiikkipeli käyntiin.

Musiikkiaiheiset pelit asettavat tahdin

Samaan aikaan kun pelimusiikki on kehittynyt, on markkinoille ilmestynyt myös monia musiikkiaiheisia pelejä. Kotibileiden suursuosikit Singstar ja Guitar Hero viihdyttävät interaktiivisuudellaan ja ne ovat muodostuneet jo alansa klassikoiksi. Molemmista on ilmestynyt vuosien saatossa jo useampia versioita. Esimerkiksi karaokeen pohjautuvaa Singstar-peliä voi ostaa useilla eri musiikkiteemoilla, kuten ABBA-teemalla tai kotimaan markkinoille kehitetyllä suomirock-teemalla.

Kitaransoittoon keskittyvän Guitar Heron rinnalle on myös ilmestynyt monia muita pelejä, joilla voi harjoitella eri instrumenttien soittoa. On olemassa myös pelejä, joissa opetellaan säveltämään itse musiikkia tai miksaamaan jo olemassa olevaa musiikkia erilaisten ohjelmistojen avulla. Musiikkipelit voivat siis olla hyvinkin hyödyllisiä ja ne voivat tukea oppimista.

Suomessahan kaikki kuuntelevat vain metallia, aamusta iltaan ja illasta aamuun, kuten kaikki tietävät, joten kaikki haluavat nähdä Metallican kun se esiintyy Sonisphere-festivaalilla Hietaniemen uimarannalla. Sonisphere on festivaali joka kiertää Eurooppaa, ja mukana on myös Slayer ja nuorempaa polvea Ghost, Mastodon ja Gojira.

Toinen kiertävä festivaali metallin ystäville on Manowarin johtama Magic Circle -festivaali joka rantautuu Helsingin Suvilahteen heinäkuussa. Kotimainen metallitapahtuma Tuska ottaa oman osansa mustaa silmämeikkiä kantavasta juhlakansasta kesäkuussa, pääesiintyjinä Emperor, Anthrax ja Dimmu Borgir. Kotimaisen metallin terävin kärki on paikalla myös, CoB, Turmion Kätilöt ja muut.

Niille omituisille olioille, jotka kuuntelevat muutakin musiikkia, on myös paljon tarjontaa. Oopperahan muistuttaa metallia paljon – erikoiset puvut ja lavasteet, draama ja teemat joissa yleensä esiintyy kuolema, väkivalta ja tuho jossain muodossa yhdistävät kumpaakin lajia, joten Savonlinnan Oopperajuhlat sopii hyvin mainita seuraavaksi. Walesin Kansallisooppera on ulkomainen päävieras, joka esittää Verdin mahtavan kansallishenkisen Nabucco-oopperan upouutena tuotantona ja Manon Lescaut’in Puccinilta. Suomalaisin voimin esitetään muun muassa Aulis Sallisen Kullervo. Esityspaikkana toimii Olavinlinna vuodelta 1475, paras keskiaikainen lavastus joka löytyy.

Hipstereille on kesäkauden lopuksi tarjolla Flow. Musiikin lisäksi tarjolla on muitakin kulttuuria ja ravintolapalveluja, Flow on urbaani kaupunkikulttuurifestivaali jossa ei tarvitse elää keskioluella ja makkaraperunoilla (mutta kai siellä saa myös niitä? Saahan?). Esiintyjiä vierailta mailta on mm. Outkast, Janelle Monáe ja Bonobo sekä kotimaisten artistien parhaimmistoa kuten Iisa, Tuomo ja Jaakko Eino Kalevi. Kaupunkifestivaalit ovatkin lisääntyneet vaikka perinteiset muta, pelto ja telttailualue-festivaalitkin ovat pitäneet pintansa. Suomen vanhimmalla rock-festivaalilla Ruisrockissa viime vuonna kävi 71 000 katsojaa, ylittäen ennustetut katsojamäärät. Festivaalin linja on hiukan vähemmän raskas kuin useimpien, vaikka Children of Bodom esiintyykin tänä vuonna. Ulkomaisista vieraista esimerkiksi Lily Allen on vahvistettu täksi vuodeksi.

Parhaita paikkoja netissä tarkistaa ne 147 muuta festivaalia on www.festivals.fi josta löytyy lähes kaikki, myös muut kuin rockfestivaalit. Vain Puntala näyttää puuttuvan, punkkarien vuotuinen pyhiinvaellus pimeimpään Lempäälään, jos sitä tänä vuonna edes järjestetään?

Maailmalla juhlakansa kokoontuu heiluttamaan käsiään sellaisille megaluokan festivaaleille kuin Wacken Saksassa tai Bayreuthin Wagnerin oopperoita joka vuosi esittävä Festspielen, ja suurin rockfestivaali missään, aivan, UK:ssa järjestettävä Glastonbury se ei ole vaan Wienin Donauinselfest, itsestään selvästi 3,5 miljoonan katsojan ja yli 2000 esiintyjän voimin.

Toiseksi kiipeääkin jo Euroopan ulkopuolinen, USA:sta katsoen kaukainen mutta Euroopasta lähellä järjestettävä Mawazine Marokossa. Listauksesta vastaa MTV joten sen on pakko olla totta.

Meitä silti kiinnostaa vain yksi, Euroviisut! Jokavuotinen juustomusiikin palvontatapahtuma on tänä vuonna melko lähellä, Kööpenhaminassa. Kisathan seuraavat voittajaa, ja viime vuonna voitti Tanska kappaleella Vain Kyyneleet, tai näin sen voisi kääntää (’Vain repeämä putoaa’ on vaihtoehtoinen käännös kappaleelle ”Only Teardrops”). No, parempi sekin kuin Ruotsin aikaisempi voittaja ”You, Furrier” nimenä, mutta tämä karvaisuudesta kertova kappale oli kyllä muuten ehkä parempi. Tapahtumapaikaksi kaavailtu B&W Hallerna on toivottavasti valmis toukokuun loppuun mennessä: Paikka on entinen telakka, josta valmistellaan uutta musiikki-ja kulttuurikeskusta Kööpenhaminan Refshaleøen alueelle meren rantaan – hetkinen, sanoin sen olevan vanha telakka joten totta kai se on meren rannassa.

Euroviisurituaalin kuuluu aina kotimaan voittomahdollisuuksien arvailu, varmasti muuallakin kuin Suomessa. Suomihan on voittanut jo mahtavat yksi kertaa, Lordin murskavoitto joka kerralla rynttäsi uskomukset siitä että me emme koskaan voita. Mitkä ovat siis mahdollisuudet, oikeasti, että voitto tulee kotiin tänä vuonna? Vastaus on joko lähes varma, jos ehdokasta ja hänen tukijoitaan kuuntelee, kuten joka vuonna, tai 1:45 jos katsomme vedonlyöntisuhdetta Betsafe sivuilla. Suomen edustajiksi helmikuussa valittiin Softengine kappaleella ’Something Better’, joka ilmeisesti viittaa siihen että se on ainakin parempi kuin viime vuoden hirvittävä Ding Dong-kappale. Suosikki vedonlyöjille on Norja, mutta nyt voi olla hyvä tilaisuus äänestää Ukrainaa siinä toivossa että se saa kaikki empatiaäänet: kyynikon valinta.

Euroviisuilla muuten lasketaan olevan 100 miljoonaa katsojaa, joten se hakkaa mennen tullen kaikki muut laulufestivaalit. Suomessakin sitä tullaan katsomaan joka kodissa, ja muuallakin se on yksi suosituimmista TV-ohjelmista.

Helsinki on Suomen aktiivisin kaupunki, mitä tulee niin yöelämään kuin musiikkiinkin. Kaupunki tulvii erilaisia klubeja, joista ehkäpä tärkein ainakin rock-henkisille helsinkiläisille on Tavastia. Tavastia on ollut toiminnassa jo vuosikymmeniä, ja siellä ovat esiintyneet lähes kaikki suomimusiikin suuret nimet jossakin vaiheessa uraansa.

Suurimmat konsertit ja musiikkitapahtumat viedään Helsingissä Olympiastadionille, tai joko Hartwall Areenalle tai Nordenskjöldin kadun jäähalliin. Stadionilla on soittanut aikojen saatossa monia suuria ulkomaisia nimiä, ja iimeisenä stadionin on myynyt loppuun suomalainen rap-tähti Cheek, joka järjestää vuonna 2014 kolme loppuunmyytyä konserttia Olympiastadionilla.

Klassisempaa musiikkia voi puolestaan ihastella oopperatalossa, joka sijaitsee lyhyehkön kävelymatkan päässä stadionilta. Helsingissä ei musiikin ystävän tarvitse nähdä vaivaa musiikinnälkänsä tyydyttääkseen.